Ajattelu ja julkaisut

Mitä varten ihminen, työ ja yhteiskunta ovat olemassa?

Tarkoitus on yksi ihmiselämän vanhimmista kysymyksistä ja samalla yksi aikamme ajankohtaisimmista haasteista.

Teknologia kertoo yhä paremmin, mitä voimme tehdä. Talous arvioi, mikä on kannattavaa. Mittarit osoittavat, miten suoriudumme. Ne eivät kuitenkaan yksin kerro, mitä varten toimimme, millaiselle ihmiskuvalle rakennamme työelämää tai mihin meidän tulisi yhteinen voimamme suunnata.

Tällä sivulla tarkastellaan tarkoitusta, merkitystä, ihmisarvoa ja vastuullista toimijuutta yksilön, työn, organisaatioiden ja yhteiskunnan näkökulmista.

Kirjoitukset ammentavat filosofiasta, Viktor Franklin logoterapeuttisesta ihmiskuvasta, johtamisen ja työelämän tutkimuksesta sekä käytännön kokemuksesta organisaatioiden kehittämisessä.

Ajattelumme keskeiset teemat

1. Logofilosofia ja Viktor Frankl

Mitä Viktor Franklin ajattelu merkitsee nykyajassa? Miten vapaus, vastuu, tarkoitus, itsensä ylittäminen ja ihmisarvo liittyvät toisiinsa?

Teeman kirjoituksissa erotetaan Franklin alkuperäinen teoria, sen myöhemmät tulkinnat ja uudet sovellukset. Samalla tarkastellaan, miten logoterapeuttista ihmiskuvaa voidaan soveltaa ilman, että kaikkea tarkoitusajattelua kutsutaan logoterapiaksi.

Tutustu logofilosofiaa käsitteleviin kirjoituksiin

2. Tarkoituslähtöinen ihmisyys

Millainen ihminen kykenee rakentamaan hyvää elämää, inhimillistä työelämää ja kestävää yhteiskuntaa?

Teemassa kehitetään tarkoituslähtöisen ihmisyyden viitekehystä ja siihen liittyviä käsitteitä:

Vastaava ihmisyys™

Tarkoituspääoma™

Tarkoituskyvykkyys™

Tarkoituslähtöinen toimijuus

Ihmisarvo, vapaus ja vastuu

Tarkoituksen ja merkityksen suhde.

Tutustu tarkoituslähtöiseen ihmisyyteen - julkaistaan myöhemmin

3. Työ, johtaminen ja organisaatiot

Työelämässä tarkoituksesta tulee todellista vasta silloin, kun se näkyy päätöksissä, johtamisessa, yhteistyössä ja ihmisten mahdollisuudessa toimia vastuullisesti.

Kirjoituksissa tarkastellaan muun muassa:

  • työelämän ihmiskuvaa
  • tarkoituslähtöistä johtajuutta
  • tarkoituskyvykkäitä työyhteisöjä
  • motivaatiota ja merkityksellisyyttä
  • psykologista ja eksistentiaalista turvallisuutta
  • muutosta ja toimijuutta
  • inhimillisyyden ja tuloksellisuuden suhdetta.

Tutustu työelämää ja johtamista käsitteleviin kirjoituksiin - julkaistaan myöhemmin

4. Yhteiskunta, talous ja Suomi

Millaiselle ihmiskuvalle hyvinvointivaltio, talous ja demokratia rakentuvat? Mitä tapahtuu, jos yhteiskunta kykenee puhumaan vain kasvusta, tehokkuudesta ja yksilön oikeuksista, mutta ei tarkoituksesta, vastuusta ja yhteisestä suunnasta?

Teeman kirjoituksissa tarkastellaan esimerkiksi:

  • Suomen yhteistä suuntaa
  • sivistystä ja demokratiaa
  • hyvinvointivaltion tulevaisuutta
  • tarkoituslähtöistä taloutta
  • inhimillistä toimijuutta erilaisissa kasvuskenaarioissa
  • tarkoituspääomaa yhteiskunnan voimavarana
  • tarkoituskyvykästä Suomea.

Tutustu yhteiskuntaa ja taloutta käsitteleviin kirjoituksiin - julkaistaan myöhemmin

5. Teknologia, tekoäly ja tulevaisuus

Tekoäly voi lisätä ihmisen kyvykkyyttä, mutta se ei voi päättää, mihin tuota kyvykkyyttä tulisi käyttää.

Kirjoituksissa kysytään:

  • mitä ihmiselle jää, kun kone kykenee yhä enempään
  • millaista ihmisyyttä tekoälyaika edellyttää
  • voiko tekoäly auttaa tarkoituksen jäsentämisessä
  • miten ihmisen toimijuus säilytetään teknologisissa järjestelmissä
  • millaiselle ihmiskuvalle tulevaisuuden työ rakennetaan.

Tutustu tulevaisuutta ja tekoälyä käsitteleviin kirjoituksiin - julkaistaan myöhemmin

Julkaistut blogit yms

Logofilosofia on filosofinen ihmiskuvaan nojaava suuntaus, joka tarkastelee ihmistä ensisijaisesti merkitykseen suuntautuvana, vastuullisena ja henkisenä olentona.


Kirjoittajasta

Miikka Uurto on johtamisvalmentaja, työyhteisökonsultti ja tarkoituksen filosofian tutkimuksellinen kehittäjä.

Hänen työssään yhdistyvät filosofinen ajattelu, Viktor Franklin logoterapeuttinen ihmiskuva sekä pitkä käytännön kokemus johtamisen, työyhteisöjen, muutosten ja organisaatioiden kehittämisestä.

Tavoitteena on rakentaa siltaa filosofisen ajattelun, tutkimuksen ja käytännön välille sekä tarkastella, miten tarkoitus voi muuttua inhimilliseksi toimijuudeksi ja kestäväksi yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi.