TARKOITUKSEN AKATEMIA™
Logofilosofiset palvelut
Tarkoitus voimaksi työssä, johtamisessa ja elämässä
Autamme johtajia, työyhteisöjä, organisaatioita ja yksilöitä tunnistamaan, mikä on olennaista, vahvistamaan tarkoituskyvykkyyttään ja muuttamaan tarkoituksen vastuulliseksi toiminnaksi.
Logofilosofisissa palveluissa yhdistyvät Viktor Franklin ajattelusta ammentava ihmiskuva, tarkoituslähtöisen ihmisyyden viitekehys sekä pitkä kokemus johtamisen, työyhteisöjen, muutosten ja ihmisten kehittämisestä.
Tarkoitus ei jää arvopuheeksi tai organisaation iskulauseeksi. Se tuodaan osaksi johtamista, päätöksentekoa, yhteistyötä ja arjen valintoja.
Kenelle palvelut on tarkoitettu?
Palvelumme sopivat erityisesti:
- johtajille, esihenkilöille ja johtoryhmille
- tiimeille ja työyhteisöille
- henkilöstö- ja organisaatiokehittäjille
- muutosta toteuttaville organisaatioille
- asiantuntijoille, valmentajille ja coacheille
- omaa suuntaansa jäsentäville yksilöille.
Yhteistyö voi olla yksittäinen puheenvuoro tai työpaja, pidempi valmennusohjelma, coachingprosessi tai organisaation kehittämiskumppanuus.
Millaisiin tilanteisiin logofilosofinen työskentely sopii?
Logofilosofinen näkökulma voi olla hyödyllinen, kun:
- organisaation suunta tai yhteinen tarkoitus on epäselvä
- strategia ei muutu ihmisten toiminnaksi
- työ koetaan pirstaleiseksi tai irralliseksi kokonaisuudesta
- motivaatio, toimijuus tai tulevaisuususko on heikentynyt
- muutos edellyttää ihmisiltä enemmän vastuuta ja uudistumiskykyä
- johtamiseen halutaan yhdistää inhimillisyys ja tuloksellisuus
- työyhteisö tarvitsee yhteistä kieltä arvoille, vastuulle ja yhteistyölle
- yksilö pohtii työnsä, uransa tai elämänsä seuraavaa suuntaa.
TUTKIMUS JA KEHITTÄMISKUMPPANUUDET
Tarkoituksen voima etsii yhteistyötä organisaatioiden, korkeakoulujen, tutkijoiden, oppilaitosten, säätiöiden ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Kumppanuuksissa yhdistetään logofilosofinen ajattelu, tutkimustieto, käytännön kokemus ja yhteiskehittäminen.
Yhteistyön kohteena voivat olla esimerkiksi tarkoituslähtöinen ihmisyys, tarkoituspääoma, tarkoituskyvykkyys, johtaminen, työyhteisöt, eri ammattialojen kohtaamistyö sekä tarkoituksen merkitys yhteiskunnan ja talouden uudistumisessa.
Kehittämistyössä tehdään avoimesti näkyväksi, mikä perustuu aikaisempaan tutkimukseen, mikä on Tarkoituksen voiman omaa tulkintaa ja mitkä käsitteet, mallit tai mittarit ovat vielä kehittämis- ja pilotointivaiheessa.
Organisaatiopilotit
Organisaatiopiloteissa tutkitaan ja kehitetään sitä, miten tarkoitus, toimijuus, ihmisarvo ja vastuu näkyvät johtamisessa, työyhteisöjen toiminnassa ja muutosten toteuttamisessa.
Pilotti voi sisältää nykytilan kartoittamista, henkilöstön ja johdon osallistamista, valmennuksia, työpajoja sekä käytännön kokeiluja. Tavoitteena on tuottaa sekä organisaatiolle hyödyllisiä ratkaisuja että laajemmin hyödynnettävää ymmärrystä tarkoituslähtöisestä työelämästä.
Mittarikehitys
Kehitämme käsitteellisiä malleja ja mittareita, joiden avulla voidaan tarkastella esimerkiksi tarkoituspääomaa, tarkoituskyvykkyyttä, tarkoituslähtöistä toimijuutta ja yhteisön kykyä muuttaa yhteinen tarkoitus toiminnaksi.
Mittarikehitys edellyttää käsitteiden täsmällistä määrittelyä, väittämien rakentamista, pilotointia sekä mittareiden luotettavuuden ja pätevyyden tutkimista. Etsimme tähän yhteistyöhön tutkimus-, menetelmä- ja tilasto-osaamista sekä organisaatioita, joissa mittareita voidaan eettisesti ja hallitusti pilotoida.
Kehitteillä olevia mittareita ei esitetä valmiina tai tieteellisesti vahvistettuina ennen riittävää tutkimusnäyttöä.
Oppilaitos- ja säätiöyhteistyö
Oppilaitosten, korkeakoulujen ja säätiöiden kanssa tehtävä yhteistyö voi liittyä tutkimushankkeisiin, opinnäytetöihin, koulutuspilotteihin, seminaareihin, asiantuntijaverkostoihin tai yhteiskunnallisiin kehittämisohjelmiin.
Yhteistyön tavoitteena voi olla uuden tutkimustiedon tuottaminen, logofilosofisen ajattelun soveltaminen eri ammattialoille tai tarkoitukseen, ihmisyyteen ja tulevaisuuteen liittyvän julkisen keskustelun vahvistaminen.
Yhteiset julkaisut
Yhteistyössä voidaan tuottaa artikkeleita, tutkimuksellisia työpapereita, kirjallisuuskatsauksia, oppaita, raportteja, pamfletteja ja visuaalisia malleja.
Yhteisissä julkaisuissa määritellään selkeästi kirjoittajien ja asiantuntijoiden roolit, käytetyt lähteet, julkaisun tutkimuksellinen asema sekä se, mitkä näkemykset ovat aikaisempaan tutkimukseen perustuvia ja mitkä uusia käsitteellisiä ehdotuksia.
Tavoitteena on rakentaa siltaa filosofisen ajattelun, tutkimuksen ja käytännön välille sekä tuottaa sisältöjä, jotka palvelevat niin ammattilaisia, organisaatioita kuin yhteiskunnallista keskustelua.
Ehdota yhteistyötä
Onko organisaatiollanne, oppilaitoksellanne tai tutkimusyhteisöllänne kysymys, johon logofilosofinen ja tarkoituslähtöinen näkökulma voisi tuoda uutta ymmärrystä?
Yhteistyö voi alkaa rajatusta keskustelusta, julkaisusta tai pienestä pilotista ja kehittyä myöhemmin laajemmaksi tutkimus- tai kehittämiskumppanuudeksi.
PUHEENVUOROT JA KEYNOTE
Tarkoituksen voiman puheenvuorot avaavat uusia näkökulmia ihmisyyteen, työhön, johtamiseen ja yhteiskuntaan. Niissä yhdistyvät logofilosofinen ajattelu, tutkimustieto, käytännön kokemus organisaatioiden kehittämisestä sekä kysymys siitä, miten tarkoitus voidaan muuttaa vastuulliseksi toiminnaksi.
Puheenvuorot eivät tarjoa valmiita iskulauseita tai yksinkertaisia vastauksia. Ne kutsuvat pysähtymään sen äärelle, millaiselle ihmiskäsitykselle toimintamme rakentuu, mitä pidämme aidosti arvokkaana ja mihin haluamme käyttää yhteisen voimamme.
Puheenvuoro räätälöidään tilaisuuden tarkoituksen, osallistujien ja toimintaympäristön mukaan.
Ihminen on enemmän™
Mitä muuttuu, kun ihmistä ei nähdä vain roolina, suorituksena, resurssina, oireena tai ensimmäisenä reaktionaan?
Puheenvuoro avaa logofilosofista ihmiskäsitystä sekä ihmisen kykyä ottaa etäisyyttä kokemaansa, tunnistaa arvoja, löytää liikkumatilaa ja valita, miten hän vastaa tilanteeseensa. Teema sopii erityisesti johtamisen, kasvatuksen, sosiaali- ja terveysalan, coachingin sekä muun kohtaamistyön yhteyteen.
Tarkoituslähtöinen johtajuus™
Johtamisen taustalla on aina jokin käsitys ihmisestä, vastuusta ja hyvästä toiminnasta. Tarkoituslähtöinen johtajuus kysyy, miten johtaja voi vahvistaa yhteistä suuntaa, ihmisten toimijuutta ja vastuullista vaikuttavuutta.
Puheenvuorossa tarkastellaan tarkoituksen yhteyttä päätöksentekoon, yhteistyöhön, muutoksiin ja tuloksellisuuteen. Tavoitteena on tehdä näkyväksi, miten tarkoitus voi muuttua juhlapuheesta johtamisen periaatteiksi ja arjen teoiksi.
Tarkoituskyvykkyys™
Tarkoituksen tunnistaminen ei vielä riitä. Olennaista on kyky muuttaa tarkoitus valinnoiksi, yhteistyöksi, teoiksi ja vaikutuksiksi.
Puheenvuoro avaa tarkoituskyvykkyyttä yksilön, työyhteisön ja organisaation kykynä tunnistaa olennainen, suunnata voimansa arvokkaisiin päämääriin ja toimia vastuullisesti myös epävarmuuden ja muutoksen keskellä. Tarkoituskyvykkyyttä tarkastellaan samalla tulevaisuuden työelämä- ja kilpailukykytekijänä.
Tarkoituspääoma™
Mistä syntyy ihmisten ja yhteisöjen kyky säilyttää suunta, toimijuus ja tulevaisuususko muutoksissa?
Tarkoituspääoma kuvaa yksilön tai yhteisön tarkoitukseen liittyviä voimavaroja. Se rakentuu suunnasta, arvoista, merkityksestä, kuulumisesta, toimijuudesta ja vastuusta. Puheenvuoro tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten inhimillisiä voimavaroja voidaan tunnistaa ja vahvistaa ilman, että ihminen välineellistetään vain organisaation resurssiksi.
Suomen Uusi Miksi™
Mitä varten Suomi on olemassa ja mitä meidän pitäisi yhdessä saada aikaan seuraavaksi?
Puheenvuoro tarkastelee Suomen tulevaisuutta talouden, teknologian ja palvelujärjestelmän lisäksi tarkoituksen näkökulmasta. Se kysyy, miten ihmisten kyvyt, toimijuus ja vastuu voitaisiin suunnata nykyistä vahvemmin yhteiseksi hyväksi ja miten Suomesta voisi kehittyä maailman tarkoituskyvykkäin yhteiskunta.
Ihminen tekoälyn aikakaudella
Teknologia kertoo yhä paremmin, mitä voimme tehdä. Se ei kuitenkaan ratkaise, mitä meidän pitäisi tehdä, mitä varten toimimme tai mistä olemme vastuussa.
Puheenvuoro tarkastelee tekoälyn kehitystä ihmiskäsityksen, tarkoituksen ja vastuun näkökulmista. Se nostaa esiin kysymyksen siitä, millaisia inhimillisiä kykyjä tarvitsemme maailmassa, jossa yhä suurempi osa tiedonkäsittelystä, päätöksenteon valmistelusta ja työstä voidaan automatisoida.
Toteutusmuodot
Puheenvuoro voidaan toteuttaa esimerkiksi:
20–30 minuutin tiiviinä ajatusten herättäjänä
45–60 minuutin keynote-puheenvuorona
60–90 minuutin vuorovaikutteisena asiantuntijaluentona
puheenvuoron ja osallistavan keskustelun yhdistelmänä
osana seminaaria, johtoryhmäpäivää, henkilöstötilaisuutta tai kehittämisohjelmaa
verkossa tai lähitoteutuksena.
Puheenvuoroon voidaan liittää ennakkokysymys, lyhyt osallistava keskustelu, reflektiotehtävä tai tilaisuuden jälkeen käytettävä visuaalinen yhteenveto.
Kenelle puheenvuorot sopivat?
Puheenvuorot soveltuvat erityisesti:
johtajille, esihenkilöille ja johtoryhmille
työyhteisöille ja asiantuntijaorganisaatioille
HR ja organisaatioiden kehittämisen ammattilaisille
oppilaitoksille, korkeakouluille ja ammatillisille yhteisöille
sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kohtaamistyön ammattilaisille
seminaareihin ja yhteiskunnallisiin keskustelutilaisuuksiin.
Kutsu puhumaan
Onko tilaisuudessanne tarve puheenvuorolle, joka ei ainoastaan jaa tietoa vaan auttaa osallistujia tarkastelemaan omaa toimintaansa, vastuutaan ja yhteistä suuntaansa uudesta näkökulmasta?
Kerro lyhyesti tilaisuuden tarkoituksesta, osallistujista ja toivotusta vaikutuksesta. Rakennetaan tilanteeseen sopiva puheenvuoro ja näkökulma.
VALMENNUKSET JA TYÖPAJAT
1. Tarkoituslähtöinen johtajuus™
Johda suuntaa, toimijuutta ja vastuullista vaikuttavuutta
Johtaminen perustuu aina jonkinlaiseen käsitykseen ihmisestä. Jos ihminen nähdään vain suoritusten, osaamisen tai motivaation kohteena, johtaminen jää helposti tavoitteiden, mittareiden ja käyttäytymisen ohjaamiseksi.
Tarkoituslähtöinen johtajuus tarkastelee ihmistä vapaana, vastuullisena ja tarkoitukseen suuntautuvana toimijana. Johtajan tehtävänä ei ole antaa ihmisille valmista merkitystä, vaan luoda suuntaa ja olosuhteita, joissa ihmiset voivat tunnistaa työnsä tarkoituksen, käyttää kykyjään ja kantaa vastuuta yhteisestä onnistumisesta.
Valmennuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi:
- johtamisen taustalla olevaa ihmiskuvaa
- henkilökohtaista johtajuuden tarkoitusta
- vapauden, vastuun ja toimijuuden suhdetta
- tarkoituksen muuttamista tavoitteiksi ja valinnoiksi
- merkityksellisyyttä, motivaatiota ja sitoutumista
- psykologista ja eksistentiaalista turvallisuutta
- muutoksen johtamista ihmisen näkökulmasta
- vaikeita valintoja, ristiriitoja ja johtamisen etiikkaa
- kestävän suorituskyvyn ja ihmisarvon yhteensovittamista.
Kenelle?
Johtajille, esihenkilöille, johtoryhmille, HR-ammattilaisille sekä johtamisen kehittämisohjelmiin.
Mitä työskentelystä syntyy?
- selkeämpi käsitys oman johtajuuden tarkoituksesta
- yhteinen ihmiskuva ja johtamisen periaatteet
- vahvempi kyky yhdistää tarkoitus, ihmiset ja tulokset
- käytännöllisiä toimintamalleja arjen johtamistilanteisiin
- henkilökohtainen tai yhteinen tarkoituslähtöisen johtamisen suunnitelma.
2. Tarkoituskyvykäs työyhteisö™
Muuta yhteinen tarkoitus yhteistyöksi ja toiminnaksi
Organisaation tarkoitus ei vaikuta vain siksi, että se on kirjoitettu strategiaan. Sen täytyy näkyä ihmisten kokemuksissa, keskinäisessä yhteistyössä, päätöksissä ja päivittäisessä työssä.
Tarkoituskyvykäs työyhteisö tunnistaa, mitä varten se on olemassa, miten sen työ palvelee muita ja mitä yhteisen tarkoituksen toteuttaminen edellyttää jokaiselta. Yhteinen tarkoitus ei poista erilaisuutta, vaan auttaa suuntaamaan erilaiset vahvuudet samaan kokonaisuuteen.
Työskentelyssä voidaan käsitellä esimerkiksi:
- työyhteisön perustehtävää ja yhteistä tarkoitusta
- yksilön työn yhteyttä organisaation kokonaisuuteen
- arvojen muuttamista havaittavaksi toiminnaksi
- kuulumista, osallisuutta ja arvostusta
- toimijuutta ja vastuun jakautumista
- yhteistyön esteitä ja jännitteitä
- luottamusta ja psykologista turvallisuutta
- muutosta ja yhteistä tulevaisuuden suuntaa
- tarkoituksen, hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyttä.
Työskentely voidaan liittää strategian toteuttamiseen, kulttuurin kehittämiseen, muutokseen, työhyvinvointiin tai tiimin yhteistyön vahvistamiseen.
Kenelle?
Tiimeille, työyhteisöille, johtoryhmille sekä kokonaisille organisaatioille.
Mitä työskentelystä syntyy?
- yhteinen ymmärrys työn tarkoituksesta
- selkeämpi yhteys strategian ja arjen välille
- vahvempi kuulumisen ja osallisuuden kokemus
- sovitut yhteistyön ja vastuullisen toiminnan periaatteet
- konkreettiset kokeilut ja seuraavat askeleet
- työyhteisön tarkoituskartta tai tarkoituslupaus.
3. Tarkoitus työssä ja
elämässä™
Tunnista, mitä tilanteesi sinulta kysyy
Joskus ihminen tietää, ettei voi jatkaa täysin entiseen tapaan, mutta uusi suunta ei ole vielä selvä. Taustalla voi olla työelämän muutos, uran siirtymä, motivaation heikentyminen, arvoristiriita tai tarve arvioida, mihin omat voimansa kannattaa suunnata.
Logofilosofinen yksilövalmennus ei pyri antamaan valmista vastausta elämän tarkoitukseen. Se auttaa ihmistä tarkastelemaan omaa tilannettaan, tunnistamaan arvokkaita mahdollisuuksia ja tekemään vastuullisia valintoja.
Työskentelyssä voidaan tarkastella:
- nykyistä elämäntilannetta ja sen keskeisiä kysymyksiä
- omia arvoja, vahvuuksia ja vastuita
- työn ja muun elämän välistä suhdetta
- kokemusta merkityksestä ja merkityksettömyydestä
- vapautta ja rajoja
- vaikeisiin tilanteisiin suhtautumista
- kutsumusta ja tulevaisuuden suuntaa
- konkreettisia valintoja ja seuraavia askelia.
Keskeinen kysymys ei ole vain "Mitä minä haluan?", vaan myös:
Mitä tämä elämäntilanne minulta kysyy, ja miten haluan siihen vastata?
Kenelle?
Yksilöille, asiantuntijoille, johtajille, yrittäjille ja ammatillista suuntaansa pohtiville.
Mitä työskentelystä voi syntyä?
- selkeämpi kuva omasta tilanteesta ja suunnasta
- omien arvojen ja vastuiden jäsentyminen
- uusia näkökulmia työhön ja elämäntilanteeseen
- vahvistunut toimijuus
- konkreettinen suunnitelma seuraavista valinnoista.
Valmennus on coachingia ja filosofista keskustelunohjausta. Se ei ole psykoterapiaa, terveydenhoitoa eikä korvaa mielenterveyden ammattilaisen antamaa hoitoa.
Lisätietoa toteutusmuodoista
Puheenvuorot
Innostava ja ajatuksia haastava johdatus esimerkiksi tarkoituslähtöiseen johtajuuteen, työelämän ihmiskuvaan, merkityksellisyyteen tai tarkoituskyvykkyyteen.
Tyypillinen kesto: 45–90 minuuttia.
Työpajat
Osallistava työskentely, jossa logofilosofinen ajattelu yhdistyy osallistujien omiin kysymyksiin, kokemuksiin ja käytännön tilanteisiin.
Tyypillinen kesto: 2–4 tuntia tai kokonainen kehittämispäivä.
Valmennusohjelmat
Useamman moduulin kokonaisuuksia, joissa ajattelun uudistaminen, käytännön harjoittelu ja työssä oppiminen muodostavat yhteisen prosessin.
Ohjelmaan voidaan sisällyttää:
- ennakkokysely tai nykytilan arviointi
- valmennusmoduuleja
- välitehtäviä ja käytännön kokeiluja
- vertaisryhmiä tai sparripareja
- yksilö- tai ryhmäcoachingia
- seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia.
Tyypillinen laajuus: 3–6 moduulia ja 3–9 kuukauden kehittämisprosessi.
Yksilö- ja ryhmälogocoaching
Luottamuksellinen prosessi johtajuuden, työn tarkoituksen, toimijuuden tai ammatillisen suunnan käsittelemiseen.
Tyypillinen laajuus: 3–6 tapaamista.
Kehittämiskumppanuudet - Tutkimusyhteistyö
Organisaatiokohtainen yhteistyö voi yhdistää tutkimusta, nykytilan arviointia, yhteiskehittämistä, valmennusta ja käytännön kokeiluja. Tavoitteena on rakentaa organisaation omaan toimintaympäristöön sopiva tarkoituslähtöisen johtamisen tai tarkoituskyvykkyyden malli.
Kiinnostavaa on myös yhteistyö moninaisten tutkimusyhteisöjen, säätiöiden, korkeakoulujen ja muiden tutkimustoimijoiden kanssa.
Näin yhteistyö etenee
1. Ymmärrämme tilanteen
Aloitamme keskustelulla organisaation tai yksilön tilanteesta, tarpeista ja tavoitteista.
2. Kirkastamme tarkoituksen
Tunnistamme, mitä yhteistyöllä tavoitellaan ja miksi tavoite on tärkeä.
3. Rakennamme sopivan kokonaisuuden
Valitsemme kohderyhmälle ja tilanteeseen sopivat sisällöt, työskentelytavat ja laajuuden.
4. Muutamme ajattelun toiminnaksi
Valmennus liitetään osallistujien todellisiin työ- ja elämäntilanteisiin. Tarkoitus viedään käytännön valinnoiksi, kokeiluiksi ja toimintatavoiksi.
5. Arvioimme ja opimme
Tarkastelemme, mitä on muuttunut, mitä on opittu ja miten kehittämistä kannattaa jatkaa.
Työskentelymme periaatteet
Ihmisarvo ennen välineellistämistä
Ihmistä ei kohdella vain organisaation resurssina, suorituksena tai muutoksen kohteena.
Tarkoitus ennen menetelmää
Emme tarjoa samaa valmista ratkaisua kaikkiin tilanteisiin. Menetelmät valitaan tarkoituksen mukaan.
Vapaus ja vastuu yhdessä
Toimijuus vahvistuu, kun ihmisellä on mahdollisuus tehdä valintoja ja ymmärtää vastuunsa.
Ajattelu ja käytäntö kuuluvat yhteen
Filosofinen pohdinta liitetään aina todellisiin valintoihin, vuorovaikutukseen ja toimintaan.
Inhimillisyys ja tuloksellisuus eivät ole vastakohtia
Kestävä vaikuttavuus syntyy, kun ihmisarvo, yhteinen tarkoitus ja tavoitteellinen toiminta vahvistavat toisiaan.
Filosofinen perusta ja käytännöllinen soveltaminen
Palvelujen ihmiskuva ammentaa Viktor E. Franklin logoterapiasta ja eksistenssianalyysistä. Työelämän palveluissa kyse ei kuitenkaan ole logoterapiasta eikä terapeuttisesta hoidosta, vaan logoterapeuttiseen ihmiskuvaan perustuvasta filosofisesta, valmennuksellisesta ja organisatorisesta soveltamisesta.
Tätä perustaa täydennetään tarkoituslähtöisen ihmisyyden, tarkoituspääoman ja tarkoituskyvykkyyden kehitteillä olevilla viitekehyksillä sekä johtamisen, ryhmädynamiikan, muutoksen ja organisaatioiden kehittämisen käytännöillä.
Kokonainen ihminen
Ihminen ei ole vain ajatteleva ja suorittava olento. Tarvittaessa valmennuksiin voidaan yhdistää psykofyysistä näkökulmaa, kehollista läsnäoloa, palautumista ja rauhoittumista tukevia harjoituksia.
Näistä kokonaisuuksista vastaa psykofyysinen fysioterapeutti ja Asahi-ohjaaja Outi Uurto.
Millainen yhteistyö palvelisi teitä?
Jokainen organisaatio, työyhteisö ja elämäntilanne on erilainen. Siksi aloitamme yhteistyön keskustelulla siitä, mitä juuri teidän tilanteenne edellyttää.
Keskustelu ei sido palvelun tilaamiseen. Sen tarkoituksena on arvioida, voisiko logofilosofinen näkökulma tuoda tilanteeseen uutta suuntaa, ymmärrystä ja toimintakykyä.